torstai 17. huhtikuuta 2014

Audi Q5 - valuvika


Ajoin Audi Q5:sen, tällä kertaa sain alleni 3,0 V6 TDI (DPF) quattro S tronic Offroad-mallin.

Audihan ON laatumerkki, lähdetään siitä. Tämä auto on määritelmällisesti hieno, urheilullinen, offroad -mallisena voisi ajatella sopivan liikkuvalle, aktiiviselle henkilölle. Kenties miehelle joka harrastaa, metsästää, laskettelee, golfaa, on ison perheen isän, menestyvä liikemies?

Ensin pari toteamusta Audin merkki-nettisivuilta: ensinnäkin merkin sivuilla on hauska "rakenna oma audisi"-sivusto. Itse asiassa onkin aika yllättävää, mitä kaikkea sinun pitää valita, valitessasi autoa. Kaikkien ohjattujen valintojen jälkeen "syntyy" juuri sinun rakentamasi auto! Pelillisyyttä pelissä, siis. Lisäksi eri härpäkkeiden nimilläkin on merkitystä: värinä pelkkä arkinen musta on jotain aivan muuta kuin phantom-musta tai laavanharmaa, vai mitä? Toisaalta perinteisistä esittelyprosyyreistä pitävälle sivustolta löytyy todellakin lähes prosyyriltä tuntuva autoesittelylehtinen, jonka sivuja voi käännellä kuin perinnepaperisen lehtisen.

Itse autosta valmistaja toteaa että siinä yhdistyy energiatehokas ajonautinto, urheilullisuus ja mukavuus. Ulkomuodosta todetaan mm. takalamppujen olevan mahdollisimman kaukana toisistaan, mikä luo autolle "oman ilmeen". Noh. Jos sanotaan että miehet kiinnittävät autossa erityistä huomiota sen keulaosaan (ja naiset perään), tämä on selkeästi miestä puhutteleva auto: keulassa on kromia ritilän rivoissa, kromia sumuvalojen renkaissa, kiiltävät mustat ilmanottoaukot, mahtavat puskurit...

Ajokokemus alkaa autoon istuutumisesta: auto on (ainakin näin naiselle) hankalan korkea. Autoon joutuu lähes kapuamaan; tulee tunne että nousisi pakettiauton kuskin paikalle: sisäänastumiseen kaipaisi periaatteessa apuporrasta joka tokikaan ei käytännössä olisi järkevä ratkaisu. Autossa istuessa tuli hieman samanlainen olo kuin joskus kahvilan ikkunapöydässä, jos kahvila varsinkin sijaitsee kakkoskerroksessa ja ikkunat ovat lattiaan saakka. Tiedättekö tunteen? Tulee olo että ohikulkijat todella näkevät sinut mutta nyt jopa liiankin hyvin (hyvä että on kauniit kengät jalassa mutta kiinnitä huomiota miten jalkasi asettelet, varsinkin jos on piukka hame päällä).

Muuten ajokokemus on kyllä äärimmäisen miellyttävä, ellei lasketa sitä että hallintalaitteet ovat ovelan jäykät: kun vilkun napsauttaa päälle, napsautus on lähes pieni sana. Viiksi vaatii kunnon painalluksen/noston ja siitä kuuluu/tuntuu selkeä ääni tai kokemus että NYT SE VILKKU SITTEN ON päällä - tiktaktikatak. Miehekästä, ehkä? Itse kiinnitin asiaan huomioita pohtien, onkohan näissä jotain vikaa vai kenties uutuuden jäykkyyttä? Vakiona oleva ohjaustehostin oli hyvä: ohjauksesta sai hyvän tuntuman.Samoin tronic-vaihteistohan on ajomiellyttävyyttä.

Sitten lopuksi se valuvika: ajatellen että tämän auton ostaisi - naista todennäköisemmin - mies joka siis urheilee, kalastaa, metsästää ja golfaakin kenties? Auton peräpää on aika ykstotinen, ja vaikka takakonttia myydäänkin helppona lastauksen kannalta (ovi aukeaa yli takaosan linjan), ja lisämausteen ovat tasa-alapohjaiset maskuliiniset (?) pakoputkenpäät, totuus on tämän hienon kontin avatessa se ettei sinne sisään mahdu aselaatikko, ei onkivapa eikä varsinkaan muut reissunpäälle tarvittavat romppeet. Takakontti on toki korkea, mutta syvyydeltään pieni. Se on häkellyttävän pieni - herättäen ajatuksen ettei tällä ole tarkoitus metsästysreissulle mennäkään, vain näyttää maskuliiniselta metsästäjältä Espoon liikennevaloissa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti