Tällä kertaa kokeilin S-Maxia, dieselkoneella. En ole (vielä) koskaan ajanut rekkaa, bussia tai pakettiautoakaan, mutta uskoisin että ajokokemuksena se on nyt koettu :). Ajoasentoa en ehkä tullut riittävän rauhassa asetelleeksi kuntoon, mutta kaiken kaikkiaan autolla ajo oli todella erikoisen oloista. Tässäkin Fordissa moottorin ääni on jotenkin korkealla, eikä tuntumaa tiehen saa ajaessa.
Autossa on kylläkin erinomaiset kuljetustilat. Sen kyytiin mahtuu kohtuudella kaikki mitä ihminen voisi kuvitella kuljettavansa tila-atolla, ei rekalla tai pakettiautolla. Sitten vain paksi täyteen vaikkapa akvaariota, suuria vesitonkkia täynnä vettä ja kaloja, hiekkaämpäreitä ja akvaariovälineistöä. Lopuksi vielä kun auto on takuuvarmasti IHAN täynnä, sujautat sinne kaikkien ihmeeksi myös yhden nojatuolin... Matkantekokin kun on autenttista rekalla ajoa, ei lopulta lastin määrää niin tule ihmetelleeksi enää.
Kiinnitin samaan automerkkiin huomiota hiljan kehätiellä. Siinä versiossa oli vielä lisäksi katolle kiinnitetty suksiboxi: näky oli hupaisa ja kun kanssamatkustajani spontaanisti totesikin - vaikka emme tästä aihepiiristä koskaan olleet puhuneetkaan - boxillisen auton muistuttavan ulkonäöltään intialaista kuljetustötteröä, en voinut kuin purskahtaa nauruun. Sehän se todellakin juuri oli!
lauantai, 21. tammikuuta 2012
sunnuntai, 15. tammikuuta 2012
Ford fokuksessa vm 2010
Välillä on ihan terveellistä, huomaan, mutta myös hauskaa ajaa ei-ihan uusi auto koeajomielessä. Otin nyt fokukseeni Ford Focuksen, pienellä bensakoneella. Mittarilukeman oli kohtuulliset 20tuhatta, eli sisäänajettu versio.
Autosta huomaa heti ettei se ole uusi: uuden auton tuoksu on kyllä ihmeellinen asia. Siinä on jotain samaa riippumatta esim. siitä onko sisustus muovia vai jalopuuta, nahkaa vai kangasta. Olen kuullut myös että ko. tuoksua valmistetaan ihan erikseenkin, käytettäväksi eri tarkoituksiin. Kenties myös vaihtoautojen myynnissä?
Ajelin autolla hissukseen, kiihdytellen sekä lujaa. En ole ihan varma onko tämä Fordeille tyypillinen "suuntuntuma" mutta minusta jotenkin auton moottori tuntuu Fordeissa auton pedaaleissa. Niin tässäkin. (täytyykin ottaa työn alle myös joku toinen Ford lähiaikoina) Jostain syystä jalkapohjassa tuntuu moottorin vääntö, vaihteen suuruus ja kaasujalan paino. En osaa sitä oikein paremmin selittää. Tunnistaako kukaan tätä Ford-fiilistä. Lisäksi auton moottorinääni tuntuu olevan jotenkin korkealla, irti tiestä.
Ford Focuksissa kuulemma voi olla ihan tyyppivikana ns. ajotärinä ja se kuulemma johtuu vetoakseleiden epätasapainosta. Jos siis olet harkitsemasta Focusta, tarkistuta asia. Omalla koeajolla se taitaa olla helppo havaittava asia.
Ulkoasultaan sekä sisältä että ulkoa farkku on sanalla sanoen tylsä, ei erotu muista tavanomaisesta autoista mitenkään. Mutta tsekkasin myös uudemman mallin: muotoilu on selkeästi kehittynyt modernimpaan suuntaan. Hyvä hyvä! Uuden mallin 1,6 moottorin sanotaan olevan kulutukseltaan pieni ja ärhäkämpikin. Ecoboost-moottori kuulostaa jännittävältä, kunhan ei tunnu maantiellä siellä jalkapohjassa.
Autosta huomaa heti ettei se ole uusi: uuden auton tuoksu on kyllä ihmeellinen asia. Siinä on jotain samaa riippumatta esim. siitä onko sisustus muovia vai jalopuuta, nahkaa vai kangasta. Olen kuullut myös että ko. tuoksua valmistetaan ihan erikseenkin, käytettäväksi eri tarkoituksiin. Kenties myös vaihtoautojen myynnissä?
Ajelin autolla hissukseen, kiihdytellen sekä lujaa. En ole ihan varma onko tämä Fordeille tyypillinen "suuntuntuma" mutta minusta jotenkin auton moottori tuntuu Fordeissa auton pedaaleissa. Niin tässäkin. (täytyykin ottaa työn alle myös joku toinen Ford lähiaikoina) Jostain syystä jalkapohjassa tuntuu moottorin vääntö, vaihteen suuruus ja kaasujalan paino. En osaa sitä oikein paremmin selittää. Tunnistaako kukaan tätä Ford-fiilistä. Lisäksi auton moottorinääni tuntuu olevan jotenkin korkealla, irti tiestä.
Ford Focuksissa kuulemma voi olla ihan tyyppivikana ns. ajotärinä ja se kuulemma johtuu vetoakseleiden epätasapainosta. Jos siis olet harkitsemasta Focusta, tarkistuta asia. Omalla koeajolla se taitaa olla helppo havaittava asia.
Ulkoasultaan sekä sisältä että ulkoa farkku on sanalla sanoen tylsä, ei erotu muista tavanomaisesta autoista mitenkään. Mutta tsekkasin myös uudemman mallin: muotoilu on selkeästi kehittynyt modernimpaan suuntaan. Hyvä hyvä! Uuden mallin 1,6 moottorin sanotaan olevan kulutukseltaan pieni ja ärhäkämpikin. Ecoboost-moottori kuulostaa jännittävältä, kunhan ei tunnu maantiellä siellä jalkapohjassa.
maanantai, 5. joulukuuta 2011
Peugeot 508 GT
Minusta Peugeotit ovat aika tavanomaisia autoja (anteeksi nyt vain). Semmoisia hieman parempia, ehkä - lähinnä muotoilultaan peruskamaa kivampia - mutta muuten aika hajuttomia ja mauttomia.
Itsellänikin on joskus vuonna-kivi-ja-keppi ollut pieni Peugeot ja tiedän sen edelleen pelittävän jossain päin Suomea vaikka onkin jo vanha kuin taivas. Hyvä niin.
Sain toimeksiannon koeajaa Peugeot 508 ja ilmeisesti asia viivähti kalenterissani kun ei se niin sytyttänyt uteliaisuuttani. Mutta huh! kuinka väärässä olinkaan!!
Peugeot 508 pähkinänkuoressa: laatu, puhtaus ja erinomainen hyötysuhde (sanoo virallinen bränditeksti). Najaa, otetaan isompi pähkinä: autossa on uuden sukupolven teknologiaa (ei minun sukupolveni ainakaan, siinä jo vesi seisoo), sen ulkonäkö huokuu arvovaltaa, se on virtaviivainen ja dynaaminen, matkustamossa aistii laadun ja ylellisen mukavuuden ja ajettavuudeltaan auto on jotenkin yhtäaikaa pehmeä (käsittämättömän hiljainenkin) sekä samalla siinä on voimaa!
Kyllä, minustakin nyt Peugeot on noussut uudelle tasolle perinteisesti perhepösöstä. Jäin koeajon jälkeen istuskelemaan autoon ihan huomaamattani, hiplailin pintoja ja olisin voinut tilata pizzan ennemmin kuin nälkä olisi ajanut minut sieltä ulos... (noh, siitä ehkä ei olisi autokauppias pitänyt). Autossa oli alla kitkarenkaat ja aamu oli ensimmäisiä oikeasti liukkaita eli hitaat liikkeet olisivat nyt nastaa: näistä kauppias mainitsi pihalla kun istahdin autoon. Katsoin häntä vakavana ovenraosta ja kysyin, miten se yhtälö sopii naiskuskille joka ajaa nastoilla ja lujaa? PAM, ovi kiinni ja renkaat ulvoen (?) baanalle...
Mutta mutta, oli pakko hidastaa ja tutustua ajotekniikkaan. Luonnollisesti autosta löytyi kaikki lähes eksklusiivisetkin namit joten perustekniikan lisäksi värillinen heijastusnäyttö, pysäköintiavustin tai erityisseisontajarrut eivät kiinnittäneet enää erityisesti huomiotani. Monitoimiohjauspyörä sitä vastoin oli todella monipuolinen, lähes hauska (tämä maininta siitä että huomasin ihan vähän ääneen naurahtavani ilahtuneena kun nappasin manuaalivaihteet käyttöön tässä automaattiautossa - se rattiohjaustunne hersytti). Audio- ja navigointijärjestelmät olivat hyvät. Kääntyvien etupyörien lisäksi autossa on myös kääntyvät ajovalot: ja nekin oikein kaksoin-xenonmalliset. Turvatyynyjäkin autosta taitaa löytyä peräti 6 kpl: kuskille, pelkääjälle, kolmelle takana, anopille katolla?
Värivaihtoehdot myös puhuttelevat, vai mitä sanoisit "Tuulenpuuskan sinisestä"? Minunkaltaiselleni tuulispäälle---eikun hurjapäälle se voisi sopia oikein hyvin. Suosittelen!
Itsellänikin on joskus vuonna-kivi-ja-keppi ollut pieni Peugeot ja tiedän sen edelleen pelittävän jossain päin Suomea vaikka onkin jo vanha kuin taivas. Hyvä niin.
Sain toimeksiannon koeajaa Peugeot 508 ja ilmeisesti asia viivähti kalenterissani kun ei se niin sytyttänyt uteliaisuuttani. Mutta huh! kuinka väärässä olinkaan!!
Peugeot 508 pähkinänkuoressa: laatu, puhtaus ja erinomainen hyötysuhde (sanoo virallinen bränditeksti). Najaa, otetaan isompi pähkinä: autossa on uuden sukupolven teknologiaa (ei minun sukupolveni ainakaan, siinä jo vesi seisoo), sen ulkonäkö huokuu arvovaltaa, se on virtaviivainen ja dynaaminen, matkustamossa aistii laadun ja ylellisen mukavuuden ja ajettavuudeltaan auto on jotenkin yhtäaikaa pehmeä (käsittämättömän hiljainenkin) sekä samalla siinä on voimaa!
Kyllä, minustakin nyt Peugeot on noussut uudelle tasolle perinteisesti perhepösöstä. Jäin koeajon jälkeen istuskelemaan autoon ihan huomaamattani, hiplailin pintoja ja olisin voinut tilata pizzan ennemmin kuin nälkä olisi ajanut minut sieltä ulos... (noh, siitä ehkä ei olisi autokauppias pitänyt). Autossa oli alla kitkarenkaat ja aamu oli ensimmäisiä oikeasti liukkaita eli hitaat liikkeet olisivat nyt nastaa: näistä kauppias mainitsi pihalla kun istahdin autoon. Katsoin häntä vakavana ovenraosta ja kysyin, miten se yhtälö sopii naiskuskille joka ajaa nastoilla ja lujaa? PAM, ovi kiinni ja renkaat ulvoen (?) baanalle...
Mutta mutta, oli pakko hidastaa ja tutustua ajotekniikkaan. Luonnollisesti autosta löytyi kaikki lähes eksklusiivisetkin namit joten perustekniikan lisäksi värillinen heijastusnäyttö, pysäköintiavustin tai erityisseisontajarrut eivät kiinnittäneet enää erityisesti huomiotani. Monitoimiohjauspyörä sitä vastoin oli todella monipuolinen, lähes hauska (tämä maininta siitä että huomasin ihan vähän ääneen naurahtavani ilahtuneena kun nappasin manuaalivaihteet käyttöön tässä automaattiautossa - se rattiohjaustunne hersytti). Audio- ja navigointijärjestelmät olivat hyvät. Kääntyvien etupyörien lisäksi autossa on myös kääntyvät ajovalot: ja nekin oikein kaksoin-xenonmalliset. Turvatyynyjäkin autosta taitaa löytyä peräti 6 kpl: kuskille, pelkääjälle, kolmelle takana, anopille katolla?
Värivaihtoehdot myös puhuttelevat, vai mitä sanoisit "Tuulenpuuskan sinisestä"? Minunkaltaiselleni tuulispäälle---eikun hurjapäälle se voisi sopia oikein hyvin. Suosittelen!
sunnuntai, 30. lokakuuta 2011
Volvo V70, mitäköhän odotin?
Jo alunperinkin ajatukseni oli paitsi koeajaa V60 (josta sain toimeksiannon) myös ihan uteliaisuuttani vertailun vuoksi V70. Toki tätäkin vinkkasi joku, joten ajatus ei ollut omani, mutta tartuin siihen.
En oikein tiedä mitä odotin: miellän Volvon laatuautoksi, semmoiseksi tasaisen laadukkuuden ja hieman paremman ylellisyystason autoksi. En ollut tosiaan ennen V60:n koeajoa koskaan ajanut Volvoa ja odotukseni siinä - noh, ei suoranaisesti vahvistunut mutta - kyllä toi tukea ajatuksille.
Menin koeajamaan ajan puutteen vuoksi (olenkin tosi kiireinen businessnainen, huomaan...köh köh) V70 toisena päivänä. Aika oli sovittu etukäteen ja ajankohtana lauantaiaamupäivä, ennen ruokaostoksille menoa oli mitä parhain. Vatsa ja mieli varmasti oli jo enemmän lauantaidinnerin akselilla kuin autossa, joten nälkä oli mentaalitasolla olemassa, odotukset erilaisissa viikonlopun herkuissa ja mielessä siinsi kai joku ihana namupalakin. Mutta mitään näistä ei V70 tarjonnut. Yllättäen!
Taisi olla kuitenkin hyvä että koeajoin ensin V60:n, sen soljuvan hieman (liian) pehmeän ajettavan ensin. Kiitos muuten tässä vaiheessa kommentoijalleni: hän totesi että "V60:n saa jämäkämmäksi tilaamalla autoon automaattisesti säätyvän ohjaustehostimen, joka jäykistää ohjausta nopeuden lisääntyessä. Näin pikkuauton look & feel katoaa moottoritietä kaahatessa." Mielestäni kommentti osui ytimeen, auton varmaankin ainoaan mietintää jättäneeseen kohtaan!
V70 ulkonäöstä ensin: kiersin autoa ja koitin paikantaa, mistä siihen tulee se hieman vanhanaikaisen vivahde. No varmaan toki siitä, että se ON vanhempaa mallia. Mutta lisäksi siinä on jotain lähes "ikiaikaista": voisin nähdä se helposti parikymmentä vuotta vanhassa leffassa. Ehkä se on se pitkulamaisuus, mataluus - olematta kuitenkaan oikeasti matalan auton profiilia.
Sitten sisään: en pysty edelleenkään sormella osoittamaan, miksi V60 tuntuu freshimmältä mutta jotain siinäkin on. Eli V60 on varmasti designiltaan pystynyt hanskaamaan niitä asioita joita ainakin minä naisena arvostan vaikken osaa niitä sanoiksi pukeakaan (siis minä, jolla kyllä sanoja kuulkaa riittää!)
Mutta on V70 ihan ok auto. Itse en sitä ostaisi, en ainakaan uutena enkä todennäköisesti käytettynäkään. Teknisesti se on Volvon hyvää laatua ja tässä koeajossa pääsin erityisesti kokemaan Volvon herkkuja: kävin sillä koeradalla jossa oikeasti itse sain tuta siitä miten AUTO KIELTÄYTYY ajamasta kolaria, seinään tai kenenkään päälle. Ihmisen mieli on kyllä niin jännä että automyyjä piti pyytää ajamaan koeradan esteeseen: siihenhän oikeasti pitää ajaa hana auki - mutta itselläni aivo sanoo "jalka pois kaasulta, jalka jarrulle ja niinkuin nyt HETI!". Siksi koeajo radalla ei oikeasti minulta onnistu : ) Minkälaisenhan koulutuksen automyyjät ovat ko. autokaupassa saaneet tai joutuneet ottamaan vastaan, jotta ne niin sujuvasti asiakkaan istuessa autossa, painavat vain kaasua ja ajavat suurella luottamuksella päin seinää?
Tokikaan siihen ei kovaa ajettu, koska autohan siis itse -kaasun painamisesta huolimatta- jarruttaa. Jos vauhtia on paljon, jarrutuskin on amalgaamit-irrottava. Nyt ajoimme noin 30km/h ja silloinkin meinasi piilolinssit pläjähtää koeajajanaiset mollukoista etulasiin. Mutta pysähtyi se, perskutarallaa sentään. Se oli vaikuttavaa.
Toinen mielenkiintoisen hieno piirre oli etupenkkien lasinreunaan syttyvät varoitusvalot, oikealle tai vasemmalle, kun toinen auto saapuu ns. kuolleeseen kulmaan. Oikein kiinnitin asiaan huomiota ja todellakaan, en havainnut autoja, valot kyllä. Erittäin hyvä juttu! Ja konkretisoi sokean pisteen olemassaolon erittäin vahvasti. Sen varmasti kaikki kohtaamme monta kertaa päivässä ja muistan elävästi jälleen tällä viikolla liikenteessä aidosti miettineeni minkähänlainen toope tuotakin autoa ajaa, kun hän vaihtoi kaistaa suoraan eteeni. Juuri ja juuri sain pidätettyä itseni soittamasta torvea, kun takaraivossa joku ääni totesi, että hänellä - eikä muuten sinullakaan itselläsi tässä omassa autossasi - ei taida olla niitä sivuvaloja, kun sehän ei OLE Volvo. Eli ei se ole toopeutta, vaan se on näkemäeste. Toki tietenkin se pitäisi osata ottaa huomioon ja kääntää sitä päätä sivulle ennenkuin vaihtaa ajorataa + olisihan se aika hienoa jos sillä vilkulla näyttäisi aikeistaan ennettä ENNEN kuin kääntää rattia jotta siellä sokeassa pisteessä ajava kuski arvaisi mitä tuleman pitää? Mutta eihän sitä kaikkea voi saada, toivoa toki voi.
Eli näin siitä tunteita herättämättömästä V70:stä.
Pari sanaa lopuksi niiden autokauppiaiden koulutuksesta: ehkä ja todennäköisesti he saavat sitä tosiaan teknisesti (vrt. koerata) mutta minkähänlaista se on myynnillisesti? Omalla autokauppiaallani ko. liikeessä sinne mennessäni oli vielä myös edellinen asiakas: he juttelivat iloisesti ja positiivinen päätös oli varmaankin juuri syntynyt heidän kätellessään. Autokauppias vinkkasi jo samalla minulle olevansa aivan pian vapaa minua varten! Tekniset esittelyt ja auton haku paikalle sujui sulavasti: kun olimme istumassa autoon, seuraava asiakas nousi autostaan parkkipaikalla. Autokauppiaani huikkasi hänelle iloisesti "mene vain jo sisään, kahvisi odottaa sinua siellä!". Huom! kahvisi odottaa sinua? Kaveria ei näyttänyt yhtään häiritsevät ajatus että kauppias käyttäisi pari minuuttia vielä kanssani saadakseen minut tien päälle. Joku muu olisi voinut todeta että kahviautomaatti on ovelta vasemmalle, joka on kovin eri juttu. Pieni asia, mutta valtava vaikutus, varmasti sekä minuun että seuraavaan asiakkaaseen.
Kun palasin koeajolta, myyjälläni oli jo jälleen uusi asiakas. Hän otti avaimet minulta ja esitti erittäin hyviä kysymyksiä. Kerroin heti ettei auto ollut minun makuuni, tällä kertaa mutta sovimme palaavamme asiaan. Pois kävellessäni en voinut olla kiinnittänättä huomiota autokaupan hallin sivulla oleviin myyjien pömpeleihin: niissä istui (lähinnä käsiensä päällä) neljä tylsistyneen näköistä myyjää. Oikeasti: mikä heidän koulutuksessaan tai jossain muussa (?) meni pieleen?
En oikein tiedä mitä odotin: miellän Volvon laatuautoksi, semmoiseksi tasaisen laadukkuuden ja hieman paremman ylellisyystason autoksi. En ollut tosiaan ennen V60:n koeajoa koskaan ajanut Volvoa ja odotukseni siinä - noh, ei suoranaisesti vahvistunut mutta - kyllä toi tukea ajatuksille.
Menin koeajamaan ajan puutteen vuoksi (olenkin tosi kiireinen businessnainen, huomaan...köh köh) V70 toisena päivänä. Aika oli sovittu etukäteen ja ajankohtana lauantaiaamupäivä, ennen ruokaostoksille menoa oli mitä parhain. Vatsa ja mieli varmasti oli jo enemmän lauantaidinnerin akselilla kuin autossa, joten nälkä oli mentaalitasolla olemassa, odotukset erilaisissa viikonlopun herkuissa ja mielessä siinsi kai joku ihana namupalakin. Mutta mitään näistä ei V70 tarjonnut. Yllättäen!
Taisi olla kuitenkin hyvä että koeajoin ensin V60:n, sen soljuvan hieman (liian) pehmeän ajettavan ensin. Kiitos muuten tässä vaiheessa kommentoijalleni: hän totesi että "V60:n saa jämäkämmäksi tilaamalla autoon automaattisesti säätyvän ohjaustehostimen, joka jäykistää ohjausta nopeuden lisääntyessä. Näin pikkuauton look & feel katoaa moottoritietä kaahatessa." Mielestäni kommentti osui ytimeen, auton varmaankin ainoaan mietintää jättäneeseen kohtaan!
V70 ulkonäöstä ensin: kiersin autoa ja koitin paikantaa, mistä siihen tulee se hieman vanhanaikaisen vivahde. No varmaan toki siitä, että se ON vanhempaa mallia. Mutta lisäksi siinä on jotain lähes "ikiaikaista": voisin nähdä se helposti parikymmentä vuotta vanhassa leffassa. Ehkä se on se pitkulamaisuus, mataluus - olematta kuitenkaan oikeasti matalan auton profiilia.
Sitten sisään: en pysty edelleenkään sormella osoittamaan, miksi V60 tuntuu freshimmältä mutta jotain siinäkin on. Eli V60 on varmasti designiltaan pystynyt hanskaamaan niitä asioita joita ainakin minä naisena arvostan vaikken osaa niitä sanoiksi pukeakaan (siis minä, jolla kyllä sanoja kuulkaa riittää!)
Mutta on V70 ihan ok auto. Itse en sitä ostaisi, en ainakaan uutena enkä todennäköisesti käytettynäkään. Teknisesti se on Volvon hyvää laatua ja tässä koeajossa pääsin erityisesti kokemaan Volvon herkkuja: kävin sillä koeradalla jossa oikeasti itse sain tuta siitä miten AUTO KIELTÄYTYY ajamasta kolaria, seinään tai kenenkään päälle. Ihmisen mieli on kyllä niin jännä että automyyjä piti pyytää ajamaan koeradan esteeseen: siihenhän oikeasti pitää ajaa hana auki - mutta itselläni aivo sanoo "jalka pois kaasulta, jalka jarrulle ja niinkuin nyt HETI!". Siksi koeajo radalla ei oikeasti minulta onnistu : ) Minkälaisenhan koulutuksen automyyjät ovat ko. autokaupassa saaneet tai joutuneet ottamaan vastaan, jotta ne niin sujuvasti asiakkaan istuessa autossa, painavat vain kaasua ja ajavat suurella luottamuksella päin seinää?
Tokikaan siihen ei kovaa ajettu, koska autohan siis itse -kaasun painamisesta huolimatta- jarruttaa. Jos vauhtia on paljon, jarrutuskin on amalgaamit-irrottava. Nyt ajoimme noin 30km/h ja silloinkin meinasi piilolinssit pläjähtää koeajajanaiset mollukoista etulasiin. Mutta pysähtyi se, perskutarallaa sentään. Se oli vaikuttavaa.
Toinen mielenkiintoisen hieno piirre oli etupenkkien lasinreunaan syttyvät varoitusvalot, oikealle tai vasemmalle, kun toinen auto saapuu ns. kuolleeseen kulmaan. Oikein kiinnitin asiaan huomiota ja todellakaan, en havainnut autoja, valot kyllä. Erittäin hyvä juttu! Ja konkretisoi sokean pisteen olemassaolon erittäin vahvasti. Sen varmasti kaikki kohtaamme monta kertaa päivässä ja muistan elävästi jälleen tällä viikolla liikenteessä aidosti miettineeni minkähänlainen toope tuotakin autoa ajaa, kun hän vaihtoi kaistaa suoraan eteeni. Juuri ja juuri sain pidätettyä itseni soittamasta torvea, kun takaraivossa joku ääni totesi, että hänellä - eikä muuten sinullakaan itselläsi tässä omassa autossasi - ei taida olla niitä sivuvaloja, kun sehän ei OLE Volvo. Eli ei se ole toopeutta, vaan se on näkemäeste. Toki tietenkin se pitäisi osata ottaa huomioon ja kääntää sitä päätä sivulle ennenkuin vaihtaa ajorataa + olisihan se aika hienoa jos sillä vilkulla näyttäisi aikeistaan ennettä ENNEN kuin kääntää rattia jotta siellä sokeassa pisteessä ajava kuski arvaisi mitä tuleman pitää? Mutta eihän sitä kaikkea voi saada, toivoa toki voi.
Eli näin siitä tunteita herättämättömästä V70:stä.
Pari sanaa lopuksi niiden autokauppiaiden koulutuksesta: ehkä ja todennäköisesti he saavat sitä tosiaan teknisesti (vrt. koerata) mutta minkähänlaista se on myynnillisesti? Omalla autokauppiaallani ko. liikeessä sinne mennessäni oli vielä myös edellinen asiakas: he juttelivat iloisesti ja positiivinen päätös oli varmaankin juuri syntynyt heidän kätellessään. Autokauppias vinkkasi jo samalla minulle olevansa aivan pian vapaa minua varten! Tekniset esittelyt ja auton haku paikalle sujui sulavasti: kun olimme istumassa autoon, seuraava asiakas nousi autostaan parkkipaikalla. Autokauppiaani huikkasi hänelle iloisesti "mene vain jo sisään, kahvisi odottaa sinua siellä!". Huom! kahvisi odottaa sinua? Kaveria ei näyttänyt yhtään häiritsevät ajatus että kauppias käyttäisi pari minuuttia vielä kanssani saadakseen minut tien päälle. Joku muu olisi voinut todeta että kahviautomaatti on ovelta vasemmalle, joka on kovin eri juttu. Pieni asia, mutta valtava vaikutus, varmasti sekä minuun että seuraavaan asiakkaaseen.
Kun palasin koeajolta, myyjälläni oli jo jälleen uusi asiakas. Hän otti avaimet minulta ja esitti erittäin hyviä kysymyksiä. Kerroin heti ettei auto ollut minun makuuni, tällä kertaa mutta sovimme palaavamme asiaan. Pois kävellessäni en voinut olla kiinnittänättä huomiota autokaupan hallin sivulla oleviin myyjien pömpeleihin: niissä istui (lähinnä käsiensä päällä) neljä tylsistyneen näköistä myyjää. Oikeasti: mikä heidän koulutuksessaan tai jossain muussa (?) meni pieleen?
sunnuntai, 25. syyskuuta 2011
Millä autoja myydään naisille?
Nyt seuraa lehtikatsaus:
otetaan viikonlopun Hesari ja tutkitaan hieman. Tosin tämän viikonlopun autonäyttely- ja sitä tukeva maahantuojien mainonta on aavistuksen mielestäni normaalia pliisumpaa. Mutta varmaan toimii hyvänä otoksena, silti.
Paitsi että luin huolella autoliikkeiden ja -maahantuojien mainokset, päädyin ihan mielenkiinnosta silmäilemään myös muita mainoksia, joissa taustalla on "viikonloppurieha-"tyyppinen tapahtuma kaupassa. Otetaan vaikka sisustus, joka aivan varmasti pyrkii puhuttelemaan ensisijaisesti naisia. Käyttävätkö nämä ilmoittelijat samoja tekniikoita tai houkuttelun välineitä, kuin autokauppiaan! Mitä arvelisit?
Lue - ja hämmästy!
Tässä arvioitani aiheesta, kattaen viikonlopputarjonnan - ei otoksena, vaan ihan täydellisenä analyysinä:
Volvon ostajat (miehet ja naisetkinko?) Sivun kokoinen mainos Volvo V50 Classicista. Tiesitkös että se huippuvarustelu on ihan vakiona? Ollen niin, missä se huipukkuus on? Millä auton myyntiä tuetaan - ja puhutteleeko se naista? Njaa.... NYT (etu voimassa vain x viikkoa!) ostajalle etuna autovakuutus veloituksetta! Käännäpä tämä nyt päässäsi salamannopeasti (ie. autonostoinnostusta lisäävästi) euroiksi? Väittäisin että suhteellisen vaikeaahan se on, vaikka olisi vakuutusyhtiössä töissäkin. Saati muille. Ei mitään käsitystä myyntiä kirittävän edun arvosta, mutta hintana lehdessä on 0€. Eikös muuten kuluttajaviranomaiset vaadi tarjoukselle normaalia hintaa vertailukohdaksi näkyviin? Ehkä ei sitten: en ole asiantuntija tässä mutta jäinpähän vain miettimään....
Seuraava: Vaihtoplus-autoliike: siellä on nyt syysrieha jossa SINÄ juhlit!!!! Sinä: puhutteleeko tämä miestä vain naista? Kysyn tätä ihan sillä tiiserillä, että naisethan perheissä autonhankinnan loppuviimeksi päättävät. Vai oletko eri mieltä?
Syysriehatarjouksessa on kolme autoa, joiden hinta "vain tänään" on sitä ja tätä. En taaskaan löydä normihintaa ilmoituksesta: onko tämä oikeasti halpa ja paljonko on paljon? Eikös ne normihinnat pitäisi näkyä jossain? Tietääkö joku? Mutta kuulkaa, tarjolla on epämääräisten hintojen lisäksi GRILLIMAKKARAA. Lue, tämä mainos on tarkoitettu miehille! Kuule, tule ja ällisty!
Sitten vuorossa Astra: tarjolla tilaa ja tyyliä elämään! Nyt kuulkaa leidit, onko tässä se juttu? Mainos jatkuu puhuttelevasti "Tee ecoteko, joka säästää myös kukkaroasi". No se, huomaa
- ecoteko - c:llä???
- kukkaro? Selkeästi viesti naiselle. Eikös miehillä ole lompakko?
Ei mitään muita houkuttimia. Ei edes makkaraa (no, onneksi ei :)
MetroAuto sitä vastoin mainostaa monen autoliikkeensä puolesta: etusi mainoksen mukaan on jopa 2 750€ (perässä yksi viittaus*) . Jatkuu Pluspaketto jopa 1 750€ (tässä myös perässä viittaustähtönen*) ja talvipaketti 1 000€ (tämä viittaa kahdella tähdykällä**) --- ja nainen pudonnut kärryiltä. Näitä summia ei nimittäin mikään selitä tarkemmin. Tähdykkäselitykset mainoksen sivussa pienellä ovat yhtä epämääräisiä, nimittäin: yksi * tarkoittaa että etu vaihtelee. Älä? Ja kaksi ** sisältää talvirenkaat ja lämmittimen. Onko se paljon tai enemmän? Ihan parasta on selitys kolmelle ***, koska se EI viittaa mihinkään mainoksessa: NAURUA!!! Jos tämä puhuttelee miehiä, alan menettää uskoni niihin...äijäparat..
No kuulkaa, jos on autokauppojen mainokset asiakkaita ala-arvostavia, tässä ihan vertailukohdaksi yhden tunnetun HUONEKALULIIKKEEN mainos, joka silminnähden tavoittelee naisasiakkaita (ja varmaan syytäkin: ei miehet sohvakauppaan halua lähteä vapaaehtoisesti). Eli tästä nyt mallia autokauppiaille: NÄIN houkutellaan nainen liikkeelle!
=> NAISTEN PÄIVÄT, hehkuttaa mainos. Kuvassa on kaksi naisen kuvaa (huom!. Blondi kiljaisee iloisesti "Ihanaa, saan naistenlehden kaupan (huom!) päälle". Brunette tutkailee korkokenkiään, ja puhekupla paljastaa ajatuksen "Hmmm. korot 0€". Lisäksi isolla nuolella siirretään huomio naisten kuvista neljään lisäetuun joita siis miehet eivät saa
1) naisille paremmat tarjoukset === mitä, ei mitään lisäselitystä. Tälläkö minä liikahtaisin?
2) kun ostat saat sen naistenlehden === joo, se tulee kyllä ihan kannettuna kotiin postilaatikkoon tai torstaisin kauppakassissakin (saako miehet miestenlehden?)
3) kuljetus- ja kasauspalvleut PUOLEEN hintaan. Ei siis ilmaiseksi. Mutta oikeasti, kuinka moni nainen oikeasti kuljettaa tai kasaa itse???? Ei puhuttele.
4) maksuaikaa x kk nyt ne korot 0€. Voi ihme: hävettää niin kamalasti näin ekonominaisena, että tähän liikkeeseen minua ei saa vaikka uhattaisiin - noh, grillimakkaralla?
otetaan viikonlopun Hesari ja tutkitaan hieman. Tosin tämän viikonlopun autonäyttely- ja sitä tukeva maahantuojien mainonta on aavistuksen mielestäni normaalia pliisumpaa. Mutta varmaan toimii hyvänä otoksena, silti.
Paitsi että luin huolella autoliikkeiden ja -maahantuojien mainokset, päädyin ihan mielenkiinnosta silmäilemään myös muita mainoksia, joissa taustalla on "viikonloppurieha-"tyyppinen tapahtuma kaupassa. Otetaan vaikka sisustus, joka aivan varmasti pyrkii puhuttelemaan ensisijaisesti naisia. Käyttävätkö nämä ilmoittelijat samoja tekniikoita tai houkuttelun välineitä, kuin autokauppiaan! Mitä arvelisit?
Lue - ja hämmästy!
Tässä arvioitani aiheesta, kattaen viikonlopputarjonnan - ei otoksena, vaan ihan täydellisenä analyysinä:
Volvon ostajat (miehet ja naisetkinko?) Sivun kokoinen mainos Volvo V50 Classicista. Tiesitkös että se huippuvarustelu on ihan vakiona? Ollen niin, missä se huipukkuus on? Millä auton myyntiä tuetaan - ja puhutteleeko se naista? Njaa.... NYT (etu voimassa vain x viikkoa!) ostajalle etuna autovakuutus veloituksetta! Käännäpä tämä nyt päässäsi salamannopeasti (ie. autonostoinnostusta lisäävästi) euroiksi? Väittäisin että suhteellisen vaikeaahan se on, vaikka olisi vakuutusyhtiössä töissäkin. Saati muille. Ei mitään käsitystä myyntiä kirittävän edun arvosta, mutta hintana lehdessä on 0€. Eikös muuten kuluttajaviranomaiset vaadi tarjoukselle normaalia hintaa vertailukohdaksi näkyviin? Ehkä ei sitten: en ole asiantuntija tässä mutta jäinpähän vain miettimään....
Seuraava: Vaihtoplus-autoliike: siellä on nyt syysrieha jossa SINÄ juhlit!!!! Sinä: puhutteleeko tämä miestä vain naista? Kysyn tätä ihan sillä tiiserillä, että naisethan perheissä autonhankinnan loppuviimeksi päättävät. Vai oletko eri mieltä?
Syysriehatarjouksessa on kolme autoa, joiden hinta "vain tänään" on sitä ja tätä. En taaskaan löydä normihintaa ilmoituksesta: onko tämä oikeasti halpa ja paljonko on paljon? Eikös ne normihinnat pitäisi näkyä jossain? Tietääkö joku? Mutta kuulkaa, tarjolla on epämääräisten hintojen lisäksi GRILLIMAKKARAA. Lue, tämä mainos on tarkoitettu miehille! Kuule, tule ja ällisty!
Sitten vuorossa Astra: tarjolla tilaa ja tyyliä elämään! Nyt kuulkaa leidit, onko tässä se juttu? Mainos jatkuu puhuttelevasti "Tee ecoteko, joka säästää myös kukkaroasi". No se, huomaa
- ecoteko - c:llä???
- kukkaro? Selkeästi viesti naiselle. Eikös miehillä ole lompakko?
Ei mitään muita houkuttimia. Ei edes makkaraa (no, onneksi ei :)
MetroAuto sitä vastoin mainostaa monen autoliikkeensä puolesta: etusi mainoksen mukaan on jopa 2 750€ (perässä yksi viittaus*) . Jatkuu Pluspaketto jopa 1 750€ (tässä myös perässä viittaustähtönen*) ja talvipaketti 1 000€ (tämä viittaa kahdella tähdykällä**) --- ja nainen pudonnut kärryiltä. Näitä summia ei nimittäin mikään selitä tarkemmin. Tähdykkäselitykset mainoksen sivussa pienellä ovat yhtä epämääräisiä, nimittäin: yksi * tarkoittaa että etu vaihtelee. Älä? Ja kaksi ** sisältää talvirenkaat ja lämmittimen. Onko se paljon tai enemmän? Ihan parasta on selitys kolmelle ***, koska se EI viittaa mihinkään mainoksessa: NAURUA!!! Jos tämä puhuttelee miehiä, alan menettää uskoni niihin...äijäparat..
No kuulkaa, jos on autokauppojen mainokset asiakkaita ala-arvostavia, tässä ihan vertailukohdaksi yhden tunnetun HUONEKALULIIKKEEN mainos, joka silminnähden tavoittelee naisasiakkaita (ja varmaan syytäkin: ei miehet sohvakauppaan halua lähteä vapaaehtoisesti). Eli tästä nyt mallia autokauppiaille: NÄIN houkutellaan nainen liikkeelle!
=> NAISTEN PÄIVÄT, hehkuttaa mainos. Kuvassa on kaksi naisen kuvaa (huom!. Blondi kiljaisee iloisesti "Ihanaa, saan naistenlehden kaupan (huom!) päälle". Brunette tutkailee korkokenkiään, ja puhekupla paljastaa ajatuksen "Hmmm. korot 0€". Lisäksi isolla nuolella siirretään huomio naisten kuvista neljään lisäetuun joita siis miehet eivät saa
1) naisille paremmat tarjoukset === mitä, ei mitään lisäselitystä. Tälläkö minä liikahtaisin?
2) kun ostat saat sen naistenlehden === joo, se tulee kyllä ihan kannettuna kotiin postilaatikkoon tai torstaisin kauppakassissakin (saako miehet miestenlehden?)
3) kuljetus- ja kasauspalvleut PUOLEEN hintaan. Ei siis ilmaiseksi. Mutta oikeasti, kuinka moni nainen oikeasti kuljettaa tai kasaa itse???? Ei puhuttele.
4) maksuaikaa x kk nyt ne korot 0€. Voi ihme: hävettää niin kamalasti näin ekonominaisena, että tähän liikkeeseen minua ei saa vaikka uhattaisiin - noh, grillimakkaralla?
keskiviikko, 21. syyskuuta 2011
Volvo V60 syynissä
Olihan näppärää kuitenkin (miksi edes epäröin), netin kautta koeajon varaaminen. Laitoin koeajolomakkeet (kaksi kappaletta) siis matkaan perjantaina ja jo tiistaina minulle soitettiin, jätettiin soittopyyntö ja sain sähköpostia. Ja huom! molemmista oikein samalla kertaa!
Koeajokin järjestyi peräti samalle päivälle, oikein mallikkaasti. Ihan oma virheeni oli että päädyin paikalle surkean myöhään etten lopulta ehtinyt koeajamaan kuin sen V60:n. Mutta se olikin varsinainen mielenkiintoni kohde (V70 enempi sivujuonne) joten sen valitsin. Eikä autokauppiaasta yhtään huomannut, pienintäkään tunnelmaa että työpäivä meni vuokseni pitkäksi.
Kävi myös "nainen ratissa"-kömmähdys. Myöhästyin (?) hieman (??) myös siksi että autoliikkeeseen kiireessä ajaessani, pudotin onneton kännykkäni (liukas luikku, -skeles) penkin alle. Kaivelin sitä käsi rullalla kaikissa liikennevaloissa, mutta autoni penkin alus on niin täynnä vitkutinta ja hilaa, että onni oli että käden sain sieltä ylös... Niillä naarmuilla en enää kaivannut kännykkää.
Siis Bilian pihassa aukaisin oven ja laskeuduin kontalleni penkin viereen ja kaivelin, säädin penkkiä ja kaivelin, tungin penkin alle sateenvarjoa, kynää ja lumiharjaa (semmoinkin löytyi penkin alta!), mutta EI, se ärsyttävä vekotin ei suostunut osumaan niin sormiini että olisi sieltä noussut. Autokauppias kohtasikin rapapolvisen uraäidin, naama punaisena kynnenjämiään nuolevan äkäpussin joka ensimmäisenä haukkui oman autonsa penkin säätömahdollisuudet. Tai siis -mahdottomuudet! Äyk.
Mikä lie iskikään naiseen, kun testasin automyyjää (autoahan sitä piti?) ja kysyin, voisiko hän tai joku huoltamon miehistä auttaa asiassa ja kaivella sen kännykän ketaleen penkin alta? Siis vaikka näppärästi sillä aikaa kun kaahailen Volvolla? Ja vaikka ---ööö, siis liikehän on jo kiinni---
Ennen kuin ehdin kaasua painaa, autokauppias ojensi ovesta minulle ystävällisesti hymyillen kännykän. Ihmetykseni oli ilmeinen: kauppias totesi vain (!!) siirtäneensä penkin ihan etuasentoon ja ylös ja nostaneensa (!!!!! nyt oltiin vaarallisilla vesillä, grrr) kännykän lattialta. Silleen ihan helposti ja söpösti vain. Että näin.
Mutta Volvoon sitten: aloitetaan lopusta päin. Kun palasin autokauppaan, autokauppias kysyi "no-o, olikos jämäkän oloinen?". Vastaus "no jämäkkä tosiaan EI". Testasin tätä ihmeväittämää myös kollegaltani, naiselta jolla ON Volvo V60. Ei hänkään sitä jämäkkänä pitänyt: itse asiassa nauroi tuolle kommentille! Minuakin hymyilytti.
Volvo V60 on siis naisen käsissä pehmeä, juu ihan hyvällä tavalla. Hieman löperön oloinenkin jopa aluksi ja katuajossa, mutta suuremmalla nopeudella mukavasti kevyt ja pehmeä. Vaihteita ei oikein näin manuaalimallissa tunnistakaan, mutta hyvin ne menevät - ikään kuin löytävät - päälle. Ajo oli nautinto: volvomainen rullaavuus oli ilmeinen ja ajaminen miellyttävää. Auton ajonaikaiset härpättimet olivat hyvin saatavilla ja liikenteen tarkkailu auton puolesta lähes sensaatiomaista. Olisin päässyt (vaikka kauppa oli siis jo kiinnikin) testaamaan koeradalle tätä auton omaa reagointikyvykkyyttä mutten tohtinut. Kun olin jo sen kännykänkin ongituttanut autostani. Mutta AION testata sen kun palaan liikkeeseen ajamaan V70:n.
Eli suosittelen lämpimästi! Huom! mikäli preferoit enemmän automaattia, huomaa että Volvo tuo start-stop-tekniikan malleihinsa: mainittu tekniikka hivelee erityisesti polttoainetta säästävien mieltä. Kaksilitraiseen D3-turbodieselmoottoriin aluksi saatava uusi start-stop-tekniikka vähentää C02-päästöjä 10g/km, mikä vastaa 0,4 litran vähennystä kulutuksessa per 100 km. Onhan se jo jotain, vai mitä?
Koeajon jälkeen autokauppias soitti ja kysyi, miltäs nyt tuntuu. Melkein jo vastasin että hieman on nälkä ja vähän väsyttää, kunnes tajusin muistella ääneen sitä ihanan pehmeää - vähemmän jämäkkää - autokokemusta. Sovittiin että palaan pian V70:een ja myös siihen tarjolla olevaan testirataan!
Koeajokin järjestyi peräti samalle päivälle, oikein mallikkaasti. Ihan oma virheeni oli että päädyin paikalle surkean myöhään etten lopulta ehtinyt koeajamaan kuin sen V60:n. Mutta se olikin varsinainen mielenkiintoni kohde (V70 enempi sivujuonne) joten sen valitsin. Eikä autokauppiaasta yhtään huomannut, pienintäkään tunnelmaa että työpäivä meni vuokseni pitkäksi.
Kävi myös "nainen ratissa"-kömmähdys. Myöhästyin (?) hieman (??) myös siksi että autoliikkeeseen kiireessä ajaessani, pudotin onneton kännykkäni (liukas luikku, -skeles) penkin alle. Kaivelin sitä käsi rullalla kaikissa liikennevaloissa, mutta autoni penkin alus on niin täynnä vitkutinta ja hilaa, että onni oli että käden sain sieltä ylös... Niillä naarmuilla en enää kaivannut kännykkää.
Siis Bilian pihassa aukaisin oven ja laskeuduin kontalleni penkin viereen ja kaivelin, säädin penkkiä ja kaivelin, tungin penkin alle sateenvarjoa, kynää ja lumiharjaa (semmoinkin löytyi penkin alta!), mutta EI, se ärsyttävä vekotin ei suostunut osumaan niin sormiini että olisi sieltä noussut. Autokauppias kohtasikin rapapolvisen uraäidin, naama punaisena kynnenjämiään nuolevan äkäpussin joka ensimmäisenä haukkui oman autonsa penkin säätömahdollisuudet. Tai siis -mahdottomuudet! Äyk.
Mikä lie iskikään naiseen, kun testasin automyyjää (autoahan sitä piti?) ja kysyin, voisiko hän tai joku huoltamon miehistä auttaa asiassa ja kaivella sen kännykän ketaleen penkin alta? Siis vaikka näppärästi sillä aikaa kun kaahailen Volvolla? Ja vaikka ---ööö, siis liikehän on jo kiinni---
Ennen kuin ehdin kaasua painaa, autokauppias ojensi ovesta minulle ystävällisesti hymyillen kännykän. Ihmetykseni oli ilmeinen: kauppias totesi vain (!!) siirtäneensä penkin ihan etuasentoon ja ylös ja nostaneensa (!!!!! nyt oltiin vaarallisilla vesillä, grrr) kännykän lattialta. Silleen ihan helposti ja söpösti vain. Että näin.
Mutta Volvoon sitten: aloitetaan lopusta päin. Kun palasin autokauppaan, autokauppias kysyi "no-o, olikos jämäkän oloinen?". Vastaus "no jämäkkä tosiaan EI". Testasin tätä ihmeväittämää myös kollegaltani, naiselta jolla ON Volvo V60. Ei hänkään sitä jämäkkänä pitänyt: itse asiassa nauroi tuolle kommentille! Minuakin hymyilytti.
Volvo V60 on siis naisen käsissä pehmeä, juu ihan hyvällä tavalla. Hieman löperön oloinenkin jopa aluksi ja katuajossa, mutta suuremmalla nopeudella mukavasti kevyt ja pehmeä. Vaihteita ei oikein näin manuaalimallissa tunnistakaan, mutta hyvin ne menevät - ikään kuin löytävät - päälle. Ajo oli nautinto: volvomainen rullaavuus oli ilmeinen ja ajaminen miellyttävää. Auton ajonaikaiset härpättimet olivat hyvin saatavilla ja liikenteen tarkkailu auton puolesta lähes sensaatiomaista. Olisin päässyt (vaikka kauppa oli siis jo kiinnikin) testaamaan koeradalle tätä auton omaa reagointikyvykkyyttä mutten tohtinut. Kun olin jo sen kännykänkin ongituttanut autostani. Mutta AION testata sen kun palaan liikkeeseen ajamaan V70:n.
Eli suosittelen lämpimästi! Huom! mikäli preferoit enemmän automaattia, huomaa että Volvo tuo start-stop-tekniikan malleihinsa: mainittu tekniikka hivelee erityisesti polttoainetta säästävien mieltä. Kaksilitraiseen D3-turbodieselmoottoriin aluksi saatava uusi start-stop-tekniikka vähentää C02-päästöjä 10g/km, mikä vastaa 0,4 litran vähennystä kulutuksessa per 100 km. Onhan se jo jotain, vai mitä?
Koeajon jälkeen autokauppias soitti ja kysyi, miltäs nyt tuntuu. Melkein jo vastasin että hieman on nälkä ja vähän väsyttää, kunnes tajusin muistella ääneen sitä ihanan pehmeää - vähemmän jämäkkää - autokokemusta. Sovittiin että palaan pian V70:een ja myös siihen tarjolla olevaan testirataan!
lauantai, 17. syyskuuta 2011
Hyundai Hesarissa
En ole juurikaan kiinnittänyt huomiota lehtien autojuttuihin aiemmin, mutta nyt huomaan syynääväni niitä innolla. Mm. nyt vasta huomasin että perheemme postilaatikkoon todellakin tulee lehtiä, kuten esim. Auto Bild ja TM. Mutta hei, perheen miehet. Minähän - perheen äiti ja nainen - olen se perheen autoihminen!? Wow, nyt havahduin ahmimaan niitä innolla...
Mutta hei, lauantain 17.9. Hesarissa todetaan autosivujen etusivulla näin: "Hyundai i30: erottuvaa muotoilua" Tästähän saa mielikuvan että se on positiivisesti erottuvaa, vai mitä sanotte?
Teksti kuitenkin jatkuu näin "Hyundai i30:n ulkoinen olemus on terhakan virtaviivainen ja erottuva. Yksityiskohdat havaitakseen auto on nähtävä läheltä, kauempaa se muistuttaa kaltaisiaan" Siis niinkuin muita autojako?
Ja nyt tulee se jatko eli supertylppäys, teksti jatkuu näin "Kojelaudan ratkaisut ovat persoonattomat, materiaalituntuva on muovinen. Takana on muutoin hyvät tilat matkustaa, mutta päälaki tapaa herkästi kattoon ja oven karmiin. Uuden viistoperän tavaratila on lyhyt ja käyttöä hankaloittaa korkea nostokynnys."
Että näin? Mitä siis piti nähdä lähempää ymmärtääkseen että Hyundaissa on erottuvaa muotoilua? Piti kolauttaa päänsä ja tuntea muovi käsissään? Ja tuntea hauiksen voima saadakseen tavarat konttiin?
Kuulkaa, mitä te tähän sanotte?
Mutta hei, lauantain 17.9. Hesarissa todetaan autosivujen etusivulla näin: "Hyundai i30: erottuvaa muotoilua" Tästähän saa mielikuvan että se on positiivisesti erottuvaa, vai mitä sanotte?
Teksti kuitenkin jatkuu näin "Hyundai i30:n ulkoinen olemus on terhakan virtaviivainen ja erottuva. Yksityiskohdat havaitakseen auto on nähtävä läheltä, kauempaa se muistuttaa kaltaisiaan" Siis niinkuin muita autojako?
Ja nyt tulee se jatko eli supertylppäys, teksti jatkuu näin "Kojelaudan ratkaisut ovat persoonattomat, materiaalituntuva on muovinen. Takana on muutoin hyvät tilat matkustaa, mutta päälaki tapaa herkästi kattoon ja oven karmiin. Uuden viistoperän tavaratila on lyhyt ja käyttöä hankaloittaa korkea nostokynnys."
Että näin? Mitä siis piti nähdä lähempää ymmärtääkseen että Hyundaissa on erottuvaa muotoilua? Piti kolauttaa päänsä ja tuntea muovi käsissään? Ja tuntea hauiksen voima saadakseen tavarat konttiin?
Kuulkaa, mitä te tähän sanotte?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)