maanantai 31. elokuuta 2015

Giulietta, kuin viini

Tänään koeajoin Giuliettan, 1,4 -koneella MultiAir 170 hv TCT Distinctiven.

Olen huomannut olevani aika jääräpää autojen, ja varsinkin niiden ulkonäön, suhteen mutta ehkäpä juuri siksi tämä koeajoharrastus sopiikin minulle niin hyvin koska aktiivisesti aina saan haastaa myös omaa ajatteluani. Tässä nimittäin on oiva esimerkki "takinkäännöstä": aikoinaan kun Giulietta ilmestyi katukuvaan, ja toki olikin erilainen kuin tänään, tuhahtelin sille. Hiljalleen mieli on muuttunut uteliaammaksi ja olen huomannut katselevani ko. autoa uudelleen liikenteessä.

Tänään koeajon jälkeen pakko sanoa, että joko minä vanhenen tyylillä tai sitten Giulietta on automallina kuin viini, selkeästi paranee vanhetessaan. Syy on toki varmasti sekä Giuliettassa että myös muussa autojen kehityksessä: autot alkavat koko ajan muistuttaa toisiaan entistä enemmän, ja pienikin ero on piristävää! Vähän niin kuin ärsyttävän huono mainos: mitä väliä vaikka se on huono, ja mitä huonompi sen parempi, koska se kiinnittää katsojan huomion! Paitsi että Giulietta ei ole huono, vain erilainen.

Valmistaja toteaa Giuliettan ulkonäöstä näin: "Uuden keulan tyyliltelty konepeitto edustaa Alfa Romeon klassisen tyylin evoluutiota. Isot LED-valot täydellisen symmetrisesti puskuriin integroituihin sumuvaloihin yhdistettyinä antavat Giuliettalle mielenkiintoisen ja vaikuttavan ilmeen. Profiili etenee voimakkaista kyljistä aerodynaamiseen spoileriin ja vaikuttaviin takavaloryhmiin, joissa on myös LED-valot. Ulkopuolelta vankka ja ketterä, sisältä kevyt." 

Minusta Giuliettan vahvuus on juurikin sen etuosa ja juuri edestä katsottuna. Se on persoonallinen, ilmeikäs ja oikeastaan erittäin hyvä! Jo profiilinäkymässä persoonallisuus hämärtyy hävitäkseen hiljalleen, peräpeilistä puhumattakaan. Auton etuosassa on todellakin vaikuttavuutta ja ryhtiä, se on vankka.

Giulieittan sisätilat siis ovat kevyet: harmillisesti lähtiessäni ajamaan, autosta kuului selkeä resonanssiääni. Yksilövika? Auton moottorin ääni on myös erityinen, mutta uskon että mikäli muuten autoon tykästyy, tähän PärrrRRRRRRR -pörinäänkin tottuu siinä samalla.

Giuliettan ratti on muotoiltu niin etten oikein tiennyt pitäisikö yläkaaren levennyksille asetella kämmenet vai peukalot? Itselläni niihin lopulta parhaiten istahtivat peukalot.

Sisätiloissa on yksi erityinen valuvika: siirtelin penkkiä niin pitkään että autokaupan pihassa jo torvet soivat, mutta en saanut käsijarrun kahvaa luontevasti käytettyä, vaan käsinoja oli kertakaikkiaan ja täysin sen päällä. Käsijarru lähti päältä pois kun väänsin kättä nojan alle, edestä ja sivusta.

Ajokokemus muutoin oli perusok, ellei perushyvä. Kyllä tämä voisi olla varteenotettava vaihtoehto henkilölle joka ei halua ajaa samaa autoa kuin kaikki muutkin.

Giuliettassa on siis hyvä bouquet: auton ulkonäkö on kehittynyt katsojan silmässä kuin viini sen kypsymisen myötä.

keskiviikko 26. elokuuta 2015

Tesla S 85 neliveto lopultakin koeajossa

Tesla on ollut jo pitkään listallani koeajettavana, mutta vailla toimeksiantoa. Vaikka kiinnostus on ollut kova ja sen koeajamista on minulta niin usein kysytty, vasta nyt se toteutui. Ja näitä nykyisiä koeajojani värittää paitsi saamani toimeksiannot, myös oman auton etsimiseni.

Koeajo itsessään oli erityinen, koska Teslan Product Spesialist istui kyydissä koko koeajon ajan: koin sen miellyttävänä, sillä saatoin kysellä ja kertoilla tuntemuksiani hänelle ajon aikana. Hän myös opasti koko ajon ajan ja esitteli auton ominaisuuksia ajon erilaisissa vaiheissa. Tätä koeajotapaa suosittelisin kyllä muillekin automerkeille!

Vaikka Tesla sähköautona onkin erityinen, ei se ajamisen vinkkelistä olisi oikeasti vaatinut niin huolellista perehdytystä / opastusta. Ennen koeajoa sain myös linkin esittelyvideoon (30 min!!) ja noin 5 min jälkeen aloin haukotella... Tesla on ajettavuudeltaan kuitenkin kuin tavallinen auto, toki erityisen miellyttävä sellainen.

Odotin miellyttävää ajokokemusta (ja minä olen todella kokenut ja varmasti siksi vaativa ajaja) mutta silti Tesla yllätti minut, muutamallakin tavalla: ajokokemuksena auto oli erittäin tiukasti tiessä, vaikka kulki todella sulavasti esim. monttujen yli. Ajokokemus oli yhtä aikaa siis pehmeä mutta myös järeä, napakasti tiessä ja hyvin käsissä. Ajoääni oli kovempi isoissa nopeuksissa mitä odotin, hiljaisessa ajossa toki lähes äänetön. Plussaa monttumuisti, eli jos kertaalleen esim. säädät vaikkapa mökkitiellä auton korkeutta varoaksesi kantoja ja käppyröitä, auto muistaa säädön seuraavallakin mökkireissulla.

Ajokorkeus on selkeästi korkeampi kuin päältä päin saattaisi kuvitella, lähes maasturin tai tila-auton oloisen luokkaa. Peruutuskamera on tarpeen, koska näkymä taakse ikkunan kautta on pieni. Myös sivunäkymät vaativat kurkistamiseen erityistä harjaantumista koska sekä etuikkunan puitteet että välipuitteet ovat suhteellisen jämerät. Uuden sukupolven istuin on varmasti hyvä valinta, vaikken normimallia päässytkään kokeilemaan: rallipenkissä ajoasennon sai hyvin itselle sopivaksi ja kun auto muistaa kuskinsa, ei säätöjä tarvitse tehdä kuin kertaalleen.

Auton keskikonsolin näyttöruutu on jättimäinen, kuin taulu-tv tai puutarhalapio! Ilmeisesti myyjä huomasi ettei katseeni siihen juurikaan hakeutunut (karttaakin riitti Helsingistä Hämeenlinnaan yhdellä näkymällä) ja hän pian laittoikin pienen navigaattorinäkymän päälle ratin taakse: tarkkasilmäinen kaveri, hyvä hyvä!

Tesla sopii kuskille joka ei juurikaan jarruttele, kuten minä. Auto jarruttaa itsestään kun jalkaa nostaa kaasulta. Tämä voimakkaasti ajokokemusta värittävä ominaisuus vaatii tottumista mutta varmasti on käyttäjän mieleen. Vastaavasti kiihtyvyyshän on ihan omaa luokkaansa ja vaatii myös harjoittelua: itse testasin asiaa moottoritielle kaartaessa reippaasti, samoin siinä tuli testattua sokean kulman äänimerkkiä - ja ilmeisesti myös Product Spesialistin hermoja :)

Arvelen että tämä S malli on enemmän naisellisen naisen malli, ensi vuonna myyntiin tuleva rotevampi X (mm. Falcon Wing-ovillaan - voi hyvänen aika...) puhuttelee varmasti miehiä.

Ja hyvät lukijani, tiedätte mitä mieltä olen autojen värikeskustelusta yhdistettynä naisiin auton ostajina, mutta tämän aina esitetyn "minkä värisen auton haluat?" -kysymyksen myötä olen kyllä alkanut viihdyttääkin itseäni myös autojen värien nimien tsekkaamisella! Tässä tapauksessa myyjä heitti arvauksen että valintani olisi valkoinen - hauskaa.

Ottamatta kantaa minkä värin lopulta valitsisin, totean että Teslan tapauksessa värikartta on naisen logiikalla outo: värien nimet ovat ihan perusversiota kuten musta ja punainen. Sitten joukkoon onkin eksynyt myös esim. Midnight Silver (aika kesy), Pearl White (lähes tylsä) mutta myös Obsidian Black! Se jo puhuttelee: onhan kyse laavasta joka on jähmettynyt niin nopeasti, ettei muodostunut kivilaji ehdi kiteytyä. Lopputulos on lasia, jota jo karvainen luolamies on käyttänyt teräaseiden ja nuolenkärkien valmistamisessa. Uuu - miten erityisen jännittävä musta joka sopii uuu - äärimmäisen nopealle autolle!

- no hei, tottakai punaisen :)