En ole juurikaan kiinnittänyt huomiota lehtien autojuttuihin aiemmin, mutta nyt huomaan syynääväni niitä innolla. Mm. nyt vasta huomasin että perheemme postilaatikkoon todellakin tulee lehtiä, kuten esim. Auto Bild ja TM. Mutta hei, perheen miehet. Minähän - perheen äiti ja nainen - olen se perheen autoihminen!? Wow, nyt havahduin ahmimaan niitä innolla...
Mutta hei, lauantain 17.9. Hesarissa todetaan autosivujen etusivulla näin: "Hyundai i30: erottuvaa muotoilua" Tästähän saa mielikuvan että se on positiivisesti erottuvaa, vai mitä sanotte?
Teksti kuitenkin jatkuu näin "Hyundai i30:n ulkoinen olemus on terhakan virtaviivainen ja erottuva. Yksityiskohdat havaitakseen auto on nähtävä läheltä, kauempaa se muistuttaa kaltaisiaan" Siis niinkuin muita autojako?
Ja nyt tulee se jatko eli supertylppäys, teksti jatkuu näin "Kojelaudan ratkaisut ovat persoonattomat, materiaalituntuva on muovinen. Takana on muutoin hyvät tilat matkustaa, mutta päälaki tapaa herkästi kattoon ja oven karmiin. Uuden viistoperän tavaratila on lyhyt ja käyttöä hankaloittaa korkea nostokynnys."
Että näin? Mitä siis piti nähdä lähempää ymmärtääkseen että Hyundaissa on erottuvaa muotoilua? Piti kolauttaa päänsä ja tuntea muovi käsissään? Ja tuntea hauiksen voima saadakseen tavarat konttiin?
Kuulkaa, mitä te tähän sanotte?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti